Hieman vajaan 10h lento Tokiosta San Fransiscoon sujui oikein mukavasti ensimmäisten 9h ajan. Kroppa kävi jo kohtuullisen kivasti oikeaa aikaa, exit seatilla oli oikein mukavasti lebensraumia ja elokuvatarjonta oli kohdillaan. Kapteenin ilmoittaessa koneen laskeutumisesta n. tunnin kuluttua, päätti jokin syömäni herkku tehdä kapinan ja poistua kehostani nopeimmalla mahdollisella keinolla, kaikkia mahdollisia ulosmenoteitä pitkin. Olo ei siihen mennessä mukavasti sujuneen matkan jälkeen ollut ylevimmillään kun kone tiputteli korkeutta allekirjoittaneen tuijottaessa polviasennossa viemärinputkea. Samaa herkkua jatkui hostellin sängyn pohjalla puolisentoista vuorokautta.
San Fransiscosta päällimmäisenä mieleen jäivät erittäin näyttävä Golden gate, kaupungin mäkiset maastot ja niiltä auenneet näkymät, sekä poikkeuksellisen suuri määrä kodittomia ja pönttö sekaisin vaeltavaa jengiä. Wikipedian mukaan San Fransisco on Yhdysvaltojen kodittomien pääkaupunki ja tällä(kin) kertaa tuo ehtymätön tiedonlähde on ainakin lähellä totuutta. Ihmisiä elää ja sekoilee kaduilla sekä puistoissa todella paljon. Raikkaan kaupunki ilman seassa tuoksuu "kukka" joka kadun kulmassa ja turhaan tuskin puhutaan maan vapaamielisimmästä kaupungista. 60-luvun henki elää jossain määrin yhä edelleen.
San Fransiscossa karavaanin koko kasvoi yhdellä ja heinäkuun alkuun asti matkaa taitetaan kolmistaan. Myös National autovuokraamosta noudettu musta ori, citymaasturimme Ford Escape kulkee matkassamme aina Chicagoon asti. Matka tien päällä alkoi California 1 valtatietä pitkin, määränpäänä Los Angeles. Kyseistä Road trippiä voin suositella jokaiselle ja erittäin paljon. Tie kulkee Tyynenvaltameren rantaa ja maisemat ovat henkeäsalpaavan mahtavat. Must do tason juttuja! Me seikkailimme etapilla pari päivää. Yön yli pysähdys toteutettiin Motellissa Montereyn kaupungissa. Viihtyisän oloinen n. 80000 asukkaan kaupunki näköaloilla joissa aamukahvi maistuu astetta paremmalle. Rantavedessä polskivat hylkeet ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta varsin kivasti. Matkalla Montereyhyn pysähdyimme lukuisia kertoja kuvailemaan maisemia. Päivän NBA peli nautittiin Lemon grass tienvarsi ravintolassa. Elämä maistui melko hyvälle loistavissa maisemissa ajetun päivän päätteeksi kun näytöltä tuli hyvää korista, kädessä oli jääkylmää juomaa ja eteen kannettiin todella(!) hyvä curry! Parasta ja autenttisinta Thai-ruokaa, jota olen syönyt Thaimaan ulkopuolella. Ravintolan kanta-asiakas, pikkusievässä tiistai-iltaa viettänyt Harry, kyseli hämmentäviä kysymyksiä Suomesta, antoi vinkkejä nähtävyyksistä ja jakeli elämänviisauksia kaikesta aina aikuisviihteestä lähtien. Montereystä eteenpäin maisemat olivat parhaimmillaan. Mutkaisia ja mäkisiä teitä ajellessa aukesi edessä kerta toisensa jälkeen uskomattomampia näkymiä. Los angelesiin saavuttiin illan pimeydessä, joskin 8-10 kaistalla virrannut aukoton autojen nauha valaisi seutua kilpaa kaupungin hehkun kanssa.
Majoitus otettiin Downtownilta, joka osoittautui yllättävän pliisuksi. Muutamia pilvenpiirtäjiä, joissa ilmeisesti lähes ainoastaan toimistotilaa. Kaduntasollakaan ei mitään mainittavan arvoista ollut. Hollywoodissa oli astetta enemmän meininkiä. Autoja ja ihmisiä vilisti ympäriinsä. Sama jatkui Venice beachilla. Lähialuekatsaus suoritettiin myös Mullholland drivellä/Hollywood hillseillä, Beverly hillsissä ja Comptonissa. Ajeltua ja ihmeteltyä tuli toki siellä täällä, kilometrejä kertyi mustan orin mittariin Losissa varsin reilusti. Hollywood hillseiltä auenneet näkymät kaupungille olivat vakuuttavat ja lämpömittarin näyttäessä n.30 pitkin päivää kelpasi kaduilla dallailla, olla ja oleskella. Sen syvempiä tunteita ei kumpikaan nyt vierailluista isommanpuoleisista jenkkikaupungeista kuitenkaan herättänyt. Ihan jees, mutta matkaa on mukava jatkaa taas eteenpäin...
Kulttuurin, kielen ja toimintatapojen myötä Jenkkilään saapuminen tuntui kuukauden siperian ja idän ihmemaiden jälkeen kotiinpaluulta. Olemisen sietämättömän keveyden keskellä on jumppailtu aamuisin, kierrelty ympäriinsä ruokailusta ruokailuun (burgerista burgeriin) ja kumottu pari olutta illan tullen. Ei voi valittaa...
Tällä hetkellä musta nuoli taittaa matkaa Nevadan autiomaan laitamilla lämpömittarin näyttäessä messevät +43! Karujen ja mäkisten, omalla tavallaan myös makeiden maisemien lomassa matka käy kohti Las Vegasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti