Rakas päiväkirja

Tahti on hiipunut matkanteossa melkoisesti. Kun paikat eivät vaihdu, eikä mitään mullistavaa tapahdu, niin ei blogikirjoituksiakaan oikein synny. Tässä kuitenkin ajan ja elämän kulkua täällä maailmalla viikon ajalta...

Westpunt, Curaçao, Hollannin Antillit

Sunnuntai 21.7.
07:45 Herään herätyskellon soittoon. Olo ei ole virkeimmillään, vaikka nukuin todella sikeästi. Vannon ääneen, että nukun päivän aikana vähintään kahdet päikkärit. Sängystä on kuitenkin pakko vääntäytyä ylös, 9:00 on sukelluskurssin teoriakoe ja viimeiset näytöt edessä.

Aamupalaksi puuroa banaanin ja kanelin kera. Kylkeen kuppi kahvia. Ohessa lueskelen uutiset hesarin ja iltasanomien sivuilta.

9:10 Kamat reppuun, reppu autoon ja menoksi. 15min ajomatkan jälkeen saavumme discover divingin päämajalle. Edellisillan kotitehtävät menevät muitta mutkitta tarkastuksesta läpi, eteen lyödään kurssin lopputesti. Saldona kolme väärää vastausta, joista kahta en pysty ymmärtämään millään tavalla. Tiesin vastaukset ja luulin vastanneeni toisin, mutta piirtämäni ruksit paperilla kertovat muuta. En voi ymmärtää...Läpi meni kuitenkin että läpsähti.

Sukellusvermeiden valmistelu kurssin viimeisiin testeihin. Tiedossa on varusteiden riisumista pinnalla ja n.7m syvyydessä, sekä suunnistamista pinnalla ja sukelluksissa. Kaikki menee hienosti ja ylävitosten jälkeen meille jää vielä reilusti happea lähteä ensimmäiselle täysin itsenäiselle sukellukselle. Käymme playa Lagunin edustan korallien tuntumassa. Kaikennäköistä meren elämää, makeimpana yksittäisenä oliona jonkin sortin ankerias.

12:20 Takaisin sukelluslafkalle, kamojen purku ja huolto. Nimet lokikirjaan ja todistukset kouraan. Asiallisen lounaspaikan etsintää ajelemalla ympäriinsä. Päädymme paikkaan jossa ei ole ruokalistoja, päivän lounas menu kerrotaan nopeahkosti ja hinnoista ei ole mitään puhetta. Tilaamme pari kala-annosta ja epäilemme, että fisulla tulee olemaan hintaa, emme vaivaudu kuitenkaan kysymään. Bändi käy veivaamassa pöydän vieressä, kalan syö nälkäänsä mukisematta. Vaikka Lounaaseen kuului vielä jäätelö, oli 92:den paikallisen rahan saldo yhtä paljon kuin edelliset kaksi lounasta yhteensä.

Kämpälle, paita narikkaan, napit korviin ja altaalle makaamaan. Uni tulee yllättävän nopeasti. Aurinko paahtaa kuitenkin sen verran rankasti kirkkaalta taivaalta, että kolmenvartin d-vitamiini annos riittää. Altaan kautta suihkuun ja terassille lukemaan kirjaa. Lukiessa tulee kuuma, joten väsään mangosmoothiet.

Lukeminen väsyttää, siirryn parvekkeelle virittämääni riippumattoon kuuntelemaan musiikkia. Soittolistalla on suomalaisia bändejä: pääasiassa Mokomaa ja Haloo helsinkiä. Uni hiipii taas yllättäen. Herään arviolta toista tuntia kestäneiltä päikkäreiltä, hiivin alakertaan ja istun ruokapöytään selailemaan netistä korisjuttuja. Kämppis valmistaa ruoaksi naudan biffit ja kasviksia. Paikallinen liha ei jostain syystä suostu toimimaan. Paistoi sen miten tahansa on tuloksena purkkaa. Annos on kuitenkin paljon edellispäivän vastaavaa parempi ja sen syö nälkäänsä hetkessä.

Ruoan jälkeen epämääräistä jutustelua ja tulevien kohteiden, lentojen, majoitusten, yms. selvittelyä.

Menen hetkeksi makailemaan riippumatolle, ihailemaan auringon laskua, kuuntelemaan musiikkia ja miettimään elämää ja erikoisia tilanteita. Auringon laskettua kirjoittelen tarinoita ja ajatuksia matkan varrelta muistiin. Nälkä yllättää taas, joten kuorin ananaksen ja syön sitä jogurtin kera.

Loppuilta menee tv:stä NBA:n kesäliigaa katsellessa ja jutustellessa. Kämppis menee nukkumaan, jatkan vielä tunnin verran kirjoittelua ja pelin katsomista.

Vääntäydyn sänkyyn, lunttaan kännykästä kellonajan: 22:45.

Maanantai 22.7.
07:30 Herään ensimmäisen kerran. Makailen sängyssä ja selailen uutisia netistä. Päätän kuitenkin jatkaa uniani.

09:45 Herään toistamiseen ja selailen taas uutisia ja ihmisten kuulumisia netistä. Nousen n.vartin päästä ylös ja väsään aamiaista: puuroa viinirypäleillä ja kanelilla, kylkeen kuppi appelsiinimehua ja kahvia. Aamupalan jälkeen luen kirjaa terassilla.

12:00 Äiti soittaa, juttelemme hetken. Isä ja toinen sisko lapsineen on myös langan päässä. Yhteyshaasteista huolimatta on mukava jutella ja nähdä muksuja. Käymme snorklaamassa rannassa. Kun on laitesukeltanut viimeiset 3päivää koralleilla, ei rannan elämä säväytä hirveästi. Suihkun kautta lukemaan kirjaa.

Väsään jääkaapin jämistä lounaan. Syntyy yllättävän hyvä, joskaan ei mieltäylentävä munakas. Lounaan jälkeen kartoitamme ja varaamme majoituksen seuraavaksi viikoksi. Löytyi erittäin asiallinen apartment, oikein sopivaan hintaan. Toivottavasti todelisuus vastaa kuvia ja kuvausta!

Saan viestin Suomesta. Viestittelen tovin, kunnes keitämme kahvit. Aurinko paistaa, on lämmin muttei kuuma (n.+33C). Päätämme polttaa kahvin ohessa sikarit. Ikävä kyllä Cohibat ovat ottaneet rinkassa sen verran iskua, että hommasta ei meinaa tulla mitään. Siirryn riippumattoon päikkäreille.

Aurinko paistaa edelleen mukavasti, lueskelen ja kirjoittelen terassilla. Siirryn hetkeksi sisälle vilvoittelemaan ja jatkamaan lukemista. Käyn tsekkaamassa kämppistä parvekkeella, siellä on kaikki hienosti. Mies chillaa asiallisella otteella. Otan lyhyen lepohetken riippumatolla, kuuntelen musiikkia ja ihailen maisemaa.

Levyttelyn jälkeen valmistelen dinnerin. Suunnitelmissa oli tonnikalasalaattia, mutta suunnitelma muuttuu kun avaan tonnikalatölkin. En tiedä mitä se sisältää, enkä edes haluan tetää. Haju on kuvottava ja tölkki sukeltaa suoraan roskikseen.

Vedän kevyen treenin auringon laskiessa, käyn suihkussa ja vedän dinnerin naamariin. Katson tv:stä dokumentin NBA-legenda Julius Ervingistä. Vien roskikset, kämppis kiikuttaa pyykit pesuun. Lueskelen, kirjoittelen, haen pyykit ja syön iltapalaksi jugurttia. Vääntäydyin nukkumaan kellon ollessa 23:50.

Tiistai 23.7.
06:45 Herään todella virkeänä. Kuten tiistainakin, jään kuitenkin sänkyyn makaamaan ja selailemaan uutisia kännykällä kunnes jatkan unia.

08:45 Herään toistamiseen, makoilen sängyssä ja tuijottelen kattoon seuraavat 45minuuttia. Nälkä kurnii ja lähden valmistamaan aamupalaa. Puuro on loppu, joten aamupalaksi on väsättävä munakas. Paistinpannu on tolkuttoman tiskivuoren alimmaisena, joten ryhdyn hommaan jota kammoan kotitöistä ehdottomasti eniten ja tiskaan kaikki astiat. Tiskauksen jälkeen väsään munakkaan ja hörpin ohessa kupin kahvia.

10:30 Edessä on majapaikan vaihto. Asuntomme Marazul dive resortissa oli todella asiallinen! Omaa rauhaa, suora näkymä merelle niin terassilta, kuin parvekkeelta, altaalle 15m, mereen 25m. Kelpasi olla ja asustaa. Nyt siirrymme kutenkin uusille sukellusvesille, Curaçaon pääkaupunkiin, Willemstadiin.

12:00 kamat kasassa, kämppä siistitty. Suihkun raikkaana autoilemaan ensin kohti Haton lentokenttää, jossa jatketaan kauppakassimme vuokraa vielä seuraavaksikin viikoksi.

Vuokrauksen jatkaminen sujui kivuttomasti, uusi kämppäkin löytyi kertaheitolla ja vaikuttaa heti kättelyssä oikein hyvälle. Tervetuliasijuomaksi pullo Polar-olutta ja kylkeen lounaaksi kanasalaatti. Ravintolana toimii kämpän viereinen "Mundo Bizarro" ravintola/kahvila/baarikombinaatio. Ulkoiselta ilmeeltään erittäin raffi ja tyylikkäs mesta, tykkään isosti! Safka tosin jätti toivomisen varaa, ainakin annoskoon puolesta.

Pikainen kotiutuminen kämppään ja kahvit tulille. Kämppis nukahti lepotuoliin kuin lapsi, eikä vastaa kyselyihin. Otan kirjan kainaloon ja suuntaan altaalle lukemaan ja hörppimään kahvia. Puolen tunnin päästä vielä osittain unessa oleva kämppis liittyy seuraan altaalle, luen vielä tovin ja lillun altaassa.

Freesaudun suihkun merkeissä iltaa varten. Suunnitelma on 6-vaiheinen: 1)pankkiin hommaamaan rahaa, 2)syömään, 3)kauppaan ostamaan ruokaa, 4)ostosten rahtaaminen kämpälle, 5)salille ja 6)kämpälle syömään ja lepäilemään. Suunnitelma toteutuu kutakuinkin täydellisesti. Rahan nostoa hankaloittaa unohtamani kortin PIN-numero ja ruoka on pahaa, muuten kaikki menee hienosti. Treeni on todella hyvä ja salilta löytyy sauna. Iltapalan jälkeen sängyllä on melkoisen hyvä makoilla, kirjoitella ja lueskella.

Lukeminen alkaa tökkimään ja silmät painuu kiinni, siispä unten maille.

Willemstadt, Curaçao, Hollannin Antillit

Keskiviikko 24.7.
Heräsin. Kello on edelleen repun pohjalla ja kaikenmaailman laitteet jotka aikaa näyttävät olivat sammutettuina. Aamupalaksi puuroa viinirypäleillä ja kuppi kahvia. Aamupalan ohessa luin takapihan aurinkotuolilla kirjaa. Luin niin kauan kunnes nälkä yllätti jälleen. Välipalaksi chorizoa ja keitettyjä munia.

Siirryimme altaan reunalle istuskelemaan. Ohjelmassa oli seuraavan lennon (30.7. 25minuutin lento Bonairelle) ja majoituksen varaaminen. Nälkä pääsi taas yllättämään selvitellessämme parasta majoitus-sukellus yhdistelmää. Väsäsin lounaaksi red currya kanalla ja kasviksilla. Ensimmäinen hyvä safka Curaçaolla, itseväsätyt ja ravintolasafkat mukaanlukien.

Ruoan jälkeen lähdimme dallailemaan kaupungille, ostamaan vettä ja selvittelemään sukellusvermeiden vuokrahintoja ja potentiaalisia sukellusmestoja. Samalla tuli pyörittyä ympäri Willemstadin keskustaa, rauhallista ja siistin näköistä, sekä melko kuuma! Käteen jäi litra nesteitä ja erittäin edullinen paikka vuokrata scubavermeet.

Dallailun jälkeen altaalle, jossa heti alkuun viilentymistä vedessä, perään hyvin ansaitut päikkärit ja lopuksi kirjan lukua. Välissä lisää vedessä lillumista sekä välipalaksi mysliä, jogurttia ja kuppi kahvia. Tämän jälkeen taas makoilua ja kirjan lukua.

Auringon lähtiessä laskuun heilahdimme salille, jossa taas oikein asiallinen treeni ja löylyt päälle. Treenin jälkeen oli loistava olo ja kroppa huusi taas energiaa. Näin ollen menimme syömään viereiseen Ginger-ravintolaan, jonka Tandoorikana toimi viinilasillisen kanssa ihan kivasti.

Päivä päättyi lukuhetkeen ja makoiluun sängyllä. Vuorokauden vaihtuessa uni hiipi silmiin.

Torstai 25.7.
Samat aamurutiinit uusi päivä. Ylös ja aamupala, kahvin kanssa hetki kirjan parissa.

Aamun toimien jälkeen kaupungille aikeena käydä vuokraamassa sukelluskamat keskiviikkona bongatusta liikkeestä. Ko. lafka oli kuitenkin kiinni, ovessa lappu "gone diving". Auto alle ja kohti itää, tarkoituksena käydä kaupassa sillä välin kuin sukelluskauppa avaa taas ovensa. Pysähdymme kuitenkin ennen kauppaa tien varressa olevaan sukelluspuljuun, josta lähtee kamat vuokralle todella edulliseen hintaan. Ensimmäinen sukellus suoraan samalta paikalta house reeffille. Ihan asiallinen, ei mitään spektaakkelimaista. Todella mahtavaa kuitenkin jälleen, olen koukussa tähän hommaan.

Kamojen pikahuolto, täydet tankit takakonttiin ja lounaalle kohti seuraavaa sukellusmestaa, Jan Thielin rantaa. Rannalle on pääsymaksu ja meininki astetta turistimaisempi. Ylihintainen kanawrappi naamariin ja tiedustelemaan parhaita paikkoja meren syvyyksistä. Erittäin asiallisen evästyksen jälkeenmeitä kehoitetaan skippaamaan Jan Thiel kovien virtausten vuoksi ja ajelemaan vielä syvemmälle itään "Tugboatille". Kannatti ajella. Tähän mennessä magein sukellus. Pohjassa maannut Tugboat oli täysin merenelämän valloittama ja hienon näköinen. Koralli oli alueella oli myös todella vaikuttava ja täynnä elämää.

Syvyyksissä viivyttiin lähestulkoon maksimiaika sallittuihin rajoihin ja vuokra-aikaan nähden. Kamojen palautus ja evästeeksi vuokraamon väeltä lähteä illalla Curaçaon yöhön. Ensin kuitenkin kaupan kautta kämpälle ja dinneriksi tortilloja. Illalla kun oli tarkoitus lähteä viihteelle, niin dinnerin kylkeen muutama "paikallinen" (Venezuelalainen) Polar-olut. Olutta kaupataan täällä 250ml tölkeissä, tölkin kyljessä oleva jääkarhu on vähintään yhtä uskottava kuin Suomen leijona. Polar ei ole ihan oluiden aatelia, mutta kyllä sitä kylmänä janoonsa juo.

Hyvissä ajoin meille kartasta osoitettuun yökerhoon, nimeltään Bermuda. Juomista, jutustelua ja pari väkinäistä tanssiliikettä, valomerkin jälkeen jutustelua kolumbialaisen porukan kanssa ja lopulta päätyminen heidän kanssaan toiseen baariin jatkoille. Vielä lisää juomaa ja jutustelua, kutsu viettää perjantaita kolumbialaisessa seurassa ja kieltäytymisen jälkeen kämpälle nukkumaan.

Perjantai 26.7.
Edellisillan venyttyä pitkäksi aamu menee pitkälti nukkuessa ja elpyessä, vaikka silmät pyrkivätkin avautumaan 9stä alkaen. Silloin herätyksen tarjoaa innokas siivoja, joka joutuu tällä kertaa jättämään pettyneenä meidän kämppämme väliin. Lyhyt aamuinen keskustelumme meni seuraavasti:
Siivooja: "HOUSKEEPING!!! HOUSEKEEPING!!!"
Minä: "We don't need housekeeping today"
Siivooja hieman pettyneeseen äänen sävyyn: "But its a big cleaning day..."
Minä: "We're sleeping"
Siivoja edelleen pettyneenä: "...and its free"

Herättyämme suuntasimme suoraan kaupungille syömään. Toivelistalla oli pizzaa, mutta etsinnöistä huolimatta sitä ei löytynyt. Sen sijaan vedimme kanawrapit. Koska kroppa huusi edelleen ravintoa, vaihdoimme paikkaa ja söimme lisää. Tällä kertaa eteen tuotiin beef carpaccio ja jonkin sortin antipasto lautanen.

Ruoan jälkeen altaalle lepäämään. Löysin altaasta mahtavan paikan, siinä makaillessa koko kroppa oli veden alla viileässä, ainoastaan kasvot jäivät pinnalle. Loikoilin paikallani piiiitkään ja nautin vedenalaisesta hiljaisuudesta. Lepohetkeni keskeytyi kuitenkin yllättäen ja brutaalisti: nukahdin ja kierähdin veteen, imaisten reippaanlaisesti vettä sieraimiini. Tyly herätys loistavalle chillailu hetkelle. Jatkoin samaa hommaa vakaammalla alustalla , aurinkotuolilla varjon alla.

Lepohetken jälkeen luin kirjaa kuin hurmiossa. Sivut loppuivat kesken ennenkuin kyllästyin. Koska ei ollut virtaa lähteä kylille, eikä kämpälläkään kummoista tekemistä, otin päikkärit.

Herättyäni kroppa huusi taas polttoainetta. Viereiseen raflaan tankkaamaan, tarjolle tuotiin jotain paikallista erikoiskalaa höysteillä. Raflan alakerrassa törmäsimme meille torstaina sukelluskamat vuokranneeseen jannuun. Istuimme toviksi juttelemaan ja ohessa maistoimme natiivin suosituksesta baarin bravuurit, mojiton ja valkovenäläisen valkosuklaalla. Hyvää oli, mutta tarjouksista huolimatta enempää emme tällä erää nautiskelleet. Seuraavana päivänä oli taas tarkoitus ryhdistäytyä ja treenata.

Kävimme vielä illan tullen kaupungilla kävelyllä ihmettelemässä menoa ja meininkiä. Hieman puolen yön jälkeen takaisin kämpälle ja vielä iltapala, sekä elämän ihmettelemistä ja maailman parantamista takapihan terassilla ennen nukkumaan menoa.

Lauantai 27.7.
Rytmit menivät yhden yön valvomisen ja sen jälkeisen elpymisen myötä hieman sekaisin, näin ollen ylös sängystä vasta 10 jälkeen. Toki melko pitkä tovi tuli vain makoiltua ja tuijotettua kattoa. Aamupala oman keittiön antimista, eli jo tunnetusti puuroa marjoilla, manteleilla, tai mitä nyt sattuukaan löytymään, sekä kuppi kahvia. Aamupalan ohessa havahtuminen salin nihkeisiin aukioloaikoihin. Paikka menee kiinni jo 14, joten treenaamaan olisi lähdettävä tuota pikaa. Treenienergiaa heti puuron perään vielä munakkaan muodossa. Ennen lähtöä lyhyt vilvoittelu altaassa ja brunssin sulattelu sängyllä makoillen.

Hyvä treeni huipentuu auringon paistatteluun ja sekalaiseen jutusteluun poreammeessa, sekä hikoiluun saunan lauteilla. Hyvän treenin jälkeen on vähän turhankin kova nälkä ja sorrumme virheeseen nimeltä buffetti. Vaikka ruoka onkin yllättävän hyvää ja laadukasta, en voi itselleni mitään: syön rutosti liikaa! Paluu kämpälle ja kärsimys sekä katumus alkaa. Päikkäreitä ei voi nukkua selällään, koska vatsa on aivan liian täysi, sattuu.

Reilun tunnin päikkäreiden jälkeen olo on edelleen kuin syöttösialla. Ei auta valittaa omaa tyhmyyttään. Vaikka mieli tekisi kärsiä vielä tovi sängyn pohjalla, päätän kämppiksen kannustuksesta nousta ylös ja rankaista itseäni lähtemällä liikenteeseen. Suuntaamme kohti saaren länsiosaa ja siellä sijaitsevaa kansallispuistoa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, puisto on suljettu. Ajelemme tovin takaisinpäin ja pysähdymme rannalle loikoilemaan. Ihmetystä aiheuttaa pelikaani, joka tekee syöksyjä rantavedessä aivan uimareiden keskelle. Hienon näköistä. Ranta on muutenkin komea ja laskeva aurinko tekee maisemasta vielä upeamman, kelpaa katsella.

Auringon laskeuduttua ajelemme kämpälle ja väsäämme vielä iltapalaa, vaikka allekirjoittaneen pätsi on edelleen buffetin totaalisesti turvottama. En voi kuin yhtyä Forrest Gumpin sanoihin: stupid is, who stupid does... Nukkumaan mennessäni vannon, etten syö buffassa enää koskaan!

Yhteenveto
Tälläisenään meininki täällä on aika lunkia. Välillä touhutaan enemmän, sekä aina ja varmasti kompensoidaan touhuilut ottamalla iisimmin. Homma menee pitkälti ruokailusta ruokailuun, mitään muita kiinnekohtia päivissä ei oikein tahdo olla. Sukellukseen olemme jääneet molemmat pahasti koukkuun ja se tulee varmasti näkymään koko loppureissun ajan. Seuraavalle viikolle on tiedossa 2-3 sukellusta joka päivä. Mainittavan arvoista kaiken lepäilyn ja altaalla makoilun lisäksi on liikunta. Olen äärimmäisen kiitollinen, että minut on siihen tutustutettu jo alle kouluikäisenä ja että se on kulkenut mukanani koko pienen ikäni. Hyvästä treenistä saatu fiilis on tunteista parhaita ja pitää miehet maailmalla edes jonkunlaisessa ryhdissä.

Lopuksi vielä lyhyt keskustelu maanantai aamupäivältä:
"Mennäänkö me tänään sinne kansallispuistoon?"
"En tiedä, voi olla että on vähän liikaa yhdelle päivälle"
"Niin, onhan meillä tässä kaikennäköistä, pitää postissa käydä ja salilla. Pitäis varmaan jossain välissä ehtiä syödäkin"
"Niin ja pyykit pitää viedä"
"Aivan, sekin vielä"
"Niin ja ota huomioon, että kello on kohta varmaan 12 ja sä puhut miehelle joka on tähän mennessä saanut itsensä uima-altaaseen, täältä pitää tulla poiskin"