Bolivian pääkaupungista varattiin ensi kerran sitten viimeisimmän Quiton vierailun jälkeen astetta parempi hotelli. Hotellin valinta meni siinämäärin hyvin, että yöbussin päätepysäkki oli suoraan sen edessä. Tätä emme tienneet etukäteen, mutta hetken rinkat selässä ihmisvilinässä pyörittyämme ja ihmeteltyämme mihinpäin lähtisimme etsimään taksia, osui n7mikyltti silmiini ja dallailimme onnesta soikeana sisään. Hotelli oli pienen panostuksen arvoinen, aamupalaksi oli tarjolla pitkästä aikaa muutakin kuin sämpylöitä ja hilloa, näkymä terassilta yli keskustan oli todella hieno ja sijainti mitä oivallisin.
Wikitravel ei tiennyt kertoa kaupungista juuri mitään ja enempää emme vaivautuneet selvittämäänkään. Vajaa viikko tyydyttiin ainoastaan oleskelemaan ilman pienintäkään suunnitelmaa, saati pakkoa käydä ihmettelemässä joitain tiettyjä juttuja. Persoonallinen pääkaupunki täynnä jos jonkinlaista kaupustelijaa kadunvarsilla. Parissa oikein asiallisessa ravintolassa tuli piipahdettua ja vedettyä ehdottomasti Etelä-Amerikan parhaat pizzat. Vaikka Punossa vedettyjen lättyjen jälkeen vannoin etten enää tällä mantereella pizzoihin kajoa, nion olen tyytyväinen lähes pakonomaiseen heikkoon hetkeeni. Aiempien kuralättyjen sijasta nyt parissakin eri paikassa eteen kiikutetut luomukset olivat todella maistuvia. Bolivialaiset ymmärtävät ilmiselvästi naapureitaan paremmin tämän italialaisen keittiön ihmeen idean.
Liikenne ja ihmisvilinä 3800m korkeudella olevassa kanjoniin kyhätyssä kaupungissa oli melkoinen. Väen menoa ja meininkiä ihmitellessä ja tunnelmaa fiilistellessä silmiin osui usein suomalaisten bändien t-paitoja paikllisen väestön torsoa verhoamassa. Suomihevi ja -rokki on kova juttu näillä nurkilla aina Hanoi Rocksista Rasmukseen ja Nightwishiin. Silloin tällöin em. orkesterien viisuja kuulee veivattavan radiossakin lattari- ja panhuilurenkutusten lomassa.
Bolivia on reissaajan lompakolle melko ystävällinen paikka. Erityisesti mieleen jäi parturikeikka. Vanhempi herrasmies siisti hiukseni todella tarkasti ja melko hienoilla otteilla. Mm. Hiustenleikkuukoneen puhdistuksen setä teki tulella näyttävin efektein. Pikkutarkkaa työtä aina veitsellä tehtyä viimeistelyä myöten. Hintaa räpsähti kokonaista 1,5usd, eli hieman reilu euro!
Vaikka kuinka miettimällä mietin mitä La Pazista kertoisin, hakkaa aivot tyhjää. Mitään säväyttäviä tunteita kaupunkia kierrellessä ei syntynyt, mutta toisaalta kaupungin kaduilla dallaili mielellään ja kevyin mielin. Pääkaupungista näki selkeästi, että Bolivia on naapureitaan köyhempi paikka. Siinä ehkä piileekin paikan hienous: kiiltävän ja siloitellun kuoren sijasta La Pazista huokuu enemmän aito ja asiallinen fiilis sekä tunnelma joka sen asukkailla on. Tykkäsin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti