Ensimmäinen etappi Venäjällä alkaa olemaan takanapäin. Moskova oli hyvin erilainen paikka kuin odotin ja loppujenlopuksi melko tylsä. Kolme päivää riitti hienosti, eikä tänne tuskin ihan heti tule uudestaan lähdettyä. Yhtäkaikki tästä kylästä jäi kuitenkin hyvä mielikuva ja yllätykset oli positiivisia. Meininki ei ollut lähellekkään niin "neukkumaista", kuin se mihin olin aiemmilla Venäjän retkilläni Pietariin ja Suomen rajan tuntumaan tottunut. Moskova on siisti, venäläisille rakkaat neonvalot ja -värit, kaikenlaiset kyhäelmät, ym. on kätketty pääosin tyylikkääseen ulkokuoreen ja meininki on muutenkin yllättävän länsimaista. Kyrillisillä aakkosilla rustatut kyltit, mahtipontiset neuvostotyyliset plakaatit ja satunnaiset sipulikatot muistuttivat kuitenkin missä maassa ollaan. Ja tietysti ihmiset, jotka ovat omalla pettämättömällä tyylillään juuri niin venäläisiä kuin venäläiset voivat olla. Ystävällistä ja ihan lungia jengiä. Englantia ei tarvinnut juuri täällä ollessa jutella. Kokeilit em. lisäksi suomea tai saksaa tuli vastaus joka kerta takaisin paikallisella valtakielellä. Kun kysyit uudestaan, niin sama vastaus tuli astetta kovemmalla äänellä. Haluttuun lopputulokseen päästiin kuitenkin lähes aina. Kielikuilu tuskin tulee kaventumaan itäänpäin siirryttäessä, joten junamatkan kärkeen tulee varmaan kerrattua pari perusfraasia. Irtopisteet erittäin sujuvasti toimivasta ja kattavasta metrosta (suunnistamista helpottaa jos hallitsee kyrilliset aakkoset: opasteet ainoastaan 1.kotimaisella...)! Olihan täällä kaikki aika isoa, ydinkeskustan alueella myös hinnat. Huomenna junaan ja nokka kohti Jekaterinburgia, johon pitäisi jalkautua torstaina. Pätkä, jota Venäjältä on odotettu on vasta edessäpäin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti